Syömme lastemme lautasilta, emmekä edes häpeä sitä. Kuulemme päivittäin uutisia siitä, miten valtiot, kunnat tai yksityiset ihmiset elävät yli taloudellisten varojensa. Tiedämme myös, että luonnon tuottamat resurssit on vuosittain syöty elokuun loppuun mennessä, loppuvuoden kasvatamme ekologista velkaamme. Myös sosiaalisen pääoman rapautuminen näyttäisi monella mittarilla mitattuna olevan hyvässä vauhdissa.

Kaikissa länsimaissa käynnissä oleva kolmoisvelkaantuminen eli taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen pääoman samanaikainen kuluttaminen on kierre, jonka katkaisemiseksi vaaditaan uudenlaista otetta. On älyllistä epärehellisyyttä uskoa siihen, että kehitys taitettaisiin kestävään suuntaan nykyisillä toimintamalleilla. Meidän pitäisi juosta maraton, mutta lopetamme harjoittelun noustuamme kerran portaat kävellen toiseen kerrokseen – ja olemme tyytyväisiä suoritukseemme.

Rohkeasti tulevaan

Jorma Ollila esitti Jyväskylän Klubin 100-vuotisjuhlissa “Uuden Normaalin” käsitteen.

“Uusi Normaali” tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta ja suuria vaihteluja. Se tarkoittaa myös tuottavuus- ja talouskasvua, joka on pitkäaikaisesti tai jopa pysyvästi aiempaa hitaampaa. Suomalaisen yhteiskunnan pitäisi tehdä radikaaleja rakenteellisia uudistuksia. Nopean ja suhteellisen vakaan kasvun oloissa melko hyvin toimineet työmarkkinat ja muut järjestelmät eivät yksinkertaisesti sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävarmuuden oloihin, Ollila totesi puheessaan (Keskisuomalainen 14.10.2012). Harvardin professorin Philippe Aghionin tutkimukset osoittavat, että hyvinvoinnin lisääminen edellyttää muuntumista kokeilutaloudeksi, jossa epäonnistumisia pelkäämättä haetaan uusia ideoita, jotka myös toteutetaan laajalla rintamalla.

Uskallan Ollilaa peesaten väittää, että kolmoisvelkaantumisen ongelmat johtuvat nykyisestä johtamiskäsityksestämme. Nykymenoa kuvaavia tapoja toimia ovat siiloutuneisuus, keskitetty suunnittelu ja hitaat kehitysputket. Ongelmia ratkotaan eri hallinnonalojen sisäisesti, sektorikohtaisesti, keskitetyillä ohjelmilla, toisiaan seuraavilla suhteellisen merkityksettömillä kehitysprojekteilla sekä ylätason dialogilla, joka ei johda strategiapapereita pidemmälle.

Käyttäjät kehityksen keskiöön?

Yksi ratkaisu löytyy yhden Suomen tunnetuimman tiedemiehen, filosofi Jaakko Hintikan lanseeraamasta käsitteestä: yleisestä kyvystä rakentaa mahdollisia maailmoja. Uudet mahdolliset maailmat eivät tietenkään synny pelkästään visioimalla vaan muutokset on myös toteutettava. Muutosprosesseissa tarvitaan älyllistä vuorovaikutusta yli rajapintojen.

Kolmas teollinen vallankumous on yksi mahdollinen maailma. Ensimmäinen teollinen vallankumous alkoi höyrykoneen keksimisen jälkeen 1700-luvun lopulla ja toinen rautatien yleistyessä 1800-luvun lopulla. Kolmas teollinen vallankumous tarkoittaa Jeremy Rifkinin jo yli viisi vuotta sitten esittämää uudenlaista energiamallia. Kyseessä on viiden pilarin globaali energiajärjestelmä (pdf):

1) hajautetusti toteutettu uusiutuva energia
2) rakennukset minivoimalaitoksina
3) uudet energian varastointimenetelmät
4) älykäs kaksisuuntainen sähköverkko
5) sähkö- ja polttokennoautot.

Saksa on tämän kolmannen teollisen vallankumouksen veturi. Siellä vallankumouksen sijaan puhutaan vaatimattomammin energiamurroksesta (Energiewende). Saksassa energiamurrokseen liittyvä debatti on bisneslähtöistä ja uusien kotimarkkinatyöpaikkojen syntymistä arvostavaa. Käyttäjät on nostettu kehityksen keskiöön.

Suomalaisen energiamurroksen toistaiseksi estää kilpailukyvyn heikkenemisen mantra. Halvan energian kuvitellaan edelleen olevan suomalaisen teollisuuden kilpailuvaltti. Mutta ei näytä vientiteollisuus sittenkään Suomessa pysyvän, kun markkinat ovat kaukana ja työmarkkinoiden joustaminen heikkoa.

Voisimmeko ajatella toisin? Ehdotan kolmoisvelkaantumisen kierteen katkaisemiseksi ja lääkkeeksi uuden normaalin hallintaan Suomen systemaattista suuntaamista kolmannen teollisen vallankumouksen suurvallaksi.

Luopukaamme joistakin saavutetuista eduista, jotta voimme luoda uusia ja kestävämpiä tilalle.

Julkaistu Suomen Kuvalehden Energiamurros-blogissa 14.11.2012